Kiribati

Kiribati on 33 koralliatollista ja saaresta koostuva saariryhmä, joka levittäytyy yli 3,5 miljoonan neliökilometrin alueelle — pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mutta maapinta-alaa vain noin 810 neliökilometriä, suunnilleen Berliinin verran.

Saaristo ulottuu sekä päiväntasaajan että kansainvälisen päivämäärärajan yli, tehden Kiribatista ainoan maan maailmassa, joka sijaitsee kaikissa neljässä pallonpuoliskossa — pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä. Kiribati on myös ensimmäinen maa maailmassa, joka toivottaa uuden päivän tervetulleeksi, sillä maa siirsi aikavyöhykettään vuonna 1995.

Kiribatin saaret asutettiin yli 2000 vuotta sitten mikronesialaisten ja polynesialaisten merenkulkijoiden toimesta. Ensimmäiset eurooppalaiset, jotka kirjasivat niiden olemassaolon, olivat espanjalaiset merimiehet 1500-luvulla. 1800-luvulle saakka ne pysyivät kuitenkin enimmäkseen tuntemattomina, kunnes brittiläiset valaanpyytäjät alkoivat käydä alueella.

Eristyneet ja syvästi merelliset i-kiribatilaiset ovat eläneet sukupolvien ajan sopusoinnussa meren kanssa. Perinteisiä puisia purje- ja kalastuskanootteja käytetään yhä kalastukseen, kuljetukseen ja jopa kilpailuihin yhteisöjuhlissa.

Vaikka saaret kohtaavat suuria haasteita ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vuoksi, Kiribatin kansa tunnetaan edelleen lämpimästä, sitkeästä ja merellisestä hengestään.

Merimiesvinkki: Kiribatin itäinen saari Kiritimati (Joulusaari) on ensimmäinen maa maailmassa, joka näkee uuden päivän sarastuksen.